4/23/2005

Lukupiiri ja essee

Lukupiiri

Lukupiiri on opiskelumuoto, jossa opiskelijaryhmä kokoontuu alustuksen pohjalta keskustelemaan tentittävästä kirjallisuudesta. Lukupiirin tavoitteena on löytää perinteistä kirjatenttiä tarkoituksenmukaisempia tapoja oppimiseen ja oppineisuuden osoittamiseen, ei vain selviytyä kirjatentistä. Lukupiiri ei ole välttämättä helppotie ao. opintojakson suorittamiseksi, mutta toivottavasti motivoiva ja oppimista edistävä tapa opiskella. Opiskelumuotona lukupiiri vaatii yhteistoiminnallisen oppimisen taitoja ja ennen kaikkea vastuullisuutta ryhmätyön onnistumisesta. Tämä ohjeisto on muokattu Jari Eskolan ja Mikko Saastamoisen kirjoittamien ohjeiden perusteella. Heidän laatimansa ohjeet löytyvät myös verkosta: www.uku.fi/ssf/sospsyk/lukupiiri.htm

Lukupiiri pyörii seuraavasti:

1. Kokoatte kolmesta kuuteen asiasta innostuneen, motivoituneen ja työskentelyyn sitoutuneen opiskelijan ryhmän.
2. Valitsette yhdessä valinnaisista tenttikirjoista ne, jotka opiskelette. Päätätte ryhmän sisällä kirjojen lukemisesta niin, että jokainen opiskelee vähintään kaksi kirjaa. Kirjojen määrä valitaan suhteessa 1:1 lukupiirin osallistujiin nähden eli kolmen hengen ryhmä valitsee kolme, neljän hengen ryhmä neljä kirjaa jne.
3. Luette kirjat huolella. Samalla on hyvä pohtia jo hyviä ja keskeisiä alustuksen aiheita. Mikään ei estä tekemästä parityötä lukuvaiheessa.
4. Kokoonnutte ja sovitte esitystenne aiheista ja aikatauluista. Nämä tiedot samoin kuin ryhmän jäsenten perustiedot (nimi & sähköpostiosoite) sisältävä työsuunnitelma toimitetaan sähköpostilla tentaattorille.
5. Kukin laatii yhden noin viiden, kuuden liuskan mittaisen kirjallisen alustuksen. Alustukset eivät ole referaatteja vaan kriittisiä, keskusteluun innoittavia pohdintoja kirjojen keskeisistä teemoista. Tarkoitus on, että alustukset yhdessä kattavat tenttikirjojen keskeisimmät teemat. Alustuksen loppuun kannattaa liittää muutamia ehdotuksia keskustelun aiheeksi keskustelun stimuloimiseksi.
6. Kokoonnutte 3-6 kertaa – riippuen siis siitä kuinka monta osanottajaa ryhmässä on. Varatkaa aikaa ja rauhallinen tila, joka luo oppimiselle suotuisan ympäristön. Jokaisella kerralla ohjelmassa on ensin 15-30 minuuttia kestävä alustus. Kirjalliset, mikrolla puhtaaksikirjoitetut, alustukset on monistettu ja jaettu jokaiselle ryhmän jäsenelle hyvissä ajoin eli vähintään neljä päivää ennen kokoontumista. Koska kaikki ryhmän jäsenet ovat jo lukeneet alustuksen etukäteen, niin tapaamisessa esiintyjä ei lukea alustusta läpi, vaan esittelee sitä ja tekee mahdollisia huomautuksia.
7. Alustuksen jälkeen keskustelette puheenjohtajan johdolla noin kaksi tuntia. Kulloinenkin alustuksen pitäjä toimii puheenjohtajana, jonka tehtävänä on pitää keskustelu käsiteltävän teeman puitteissa ja luoda keskusteluun jatkuvuutta. Puheenjohtajan tulee myös pyrkiä siihen, että kaikki ryhmän jäsenet osallistuvat aktiivisesti tähän tieteelliseen keskusteluun. Oleellista keskustelussa on tieteenalaan liittyvien kysymysten problematisointi, ei arkipäivän kokemusten raportointi.
8. Keskustelusta pidetään pöytäkirjaa ja jokainen ryhmän jäsen toimii vuorollaan sihteerinä. Pöytäkirjasta ilmenee sekä taustatiedot (aihe, ketä oli paikalla, tapaamisen kestoaika) että itse keskustelu: keskustelun yleinen kulku, keskustelun teemat, pääkohdat, mitkä ongelmat jäivät ratkaisematta, mistä asioista oli erilaisia näkökantoja jne. Huomioikaa se, että keskusteluista ja alustuksista tulee käydä ilmi, että opintojakson kirjallisuuteen on todella perehdytty.
9. Kaikki alustukset ja mikrolla puhtaaksikirjoitetut pöytäkirjat toimitetaan lukupiirin päätyttyä tentaattorille, jolla on oikeus, vaan ei velvollisuus kutsua ryhmä yhteiseen palautekeskusteluun.
10. Tentaattori arvioi ryhmän suoritustason alustusten, pöytäkirjojen ja mahdollisen loppukeskustelun perusteella. Yleensä koko ryhmä saa suorituksestaan saman arvosanan.

Essee

Tieteellinen essee tarkoittaa kirjallisuuteen ja oman pohdintaan perustuvaa tieteellistä esitystä, jonka yleinen tavoite on kirjallisuuden ja oman ajattelun vuoropuhelu sekä jonkin uuden näkökulman tuominen valittuun aiheeseen tai jonkin vanhan teeman tarkastelu tuoreella tavalla. Essee laaditaan seuraavalla tavalla.

1) Valitse opiskeltava aineisto (kirjoja, artikkeleita jne).
2) Tutustu aineistoon eli lue se niin, että osaat sen pohjalta muotoilla esseesi aiheen, näkökulman ja otsikon. Se, että osaat muotoilla aiheen ja näkökulman, on kenties tärkein työvaihe. Essee EI siis tarkoita jonkun artikkelin tai aineistossa sellaisenaan tarkastellun aiheen referointia (sen kertomista omin sanoin), vaan omaa aihetta ja näkökulmaa, joka muotoutuu käytettävissä olevasta aineistosta.
3) Kirjoita aiheestasi aineistosi ja tarvittaessa muun materiaalin pohjalta omaa pohdiskelua unohtamatta. Muista että teksti ei valmistu yhdellä kirjoittamisella, vaan vaatii miettimistä ja hiomista. Usein esseestä kannattaa pyytää palautetta kaverilta ennen kuin jättää sen opintosuorituksena.
4) Käytä normaalia tieteellistä lähdeviittaustapaa tekstin sisällä ja laadi käyttämistäsi lähteistä lähdeluettelo esseesi loppuun.
5) Tähtää esseesi palautus yleisten tenttipäivien yhteyteen, sillä luen ja arvioin niitä tenttivastausten ja muiden opintosuoritusten yhteydessä.

Yleensä hyvä essee koostuu kolmesta osasta. Ensin siinä kerrotaan ytimekkään ja säntillisen kirjallisuuskatsauksen tapaan se, mitä valituissa lähdekirjoissa sanotaan ko. teemasta. Tältä pohjalta aihetta käsitellään tulkiten, vertaillen ja johtopäätöksiä tehden. Lopuksi esitetään kokoava näkemys ja pohditaan sitä, mistä näkökulmasta teemaa voisi jatkossa lähestyä.

Esseelle ei voi antaa mitään selvää mittaa, yleensä se on noin 6-8 sivun (12 pisteen Times-fontilla ja 1,5 rivivälillä kirjoitettuna) pituinen. Muista kuitenkin, että pituus ei ole oleellista, vaan esseen sisältö!

0 Comments:

<< Home